Rahan tekemisen vaikeus

Kirjoitin ensimmäisen version aloituksesta näin ”Suurimman osan työurastani olen ollut vastuussa budjetin suunnittelusta ja seurannasta.” Olin tyytyväinen aloitukseen, kunnes esikatselin sivua ja luin tekstin uudelleen.  Siis, ajattelenko luonnostaan, että olen ollut vastuussa vain suunnittelusta ja seurannasta!  Jos on vastuu budjetista, niin eikö silloin tulisi olla ensisijaisesti vastuu budjettiin oikeuttavan liiketoiminnan muutoksen konkretisoitumisesta niin, että liiketoiminnallinen hyöty toteutuu. Jatketaan.

Budjetti on investointi muutokseen, jolla pyritään saavuttamaan liiketoiminnallinen hyöty.  Suurimmat hankebudjetit ovat olleet useamman miljoonan luokkaa ja kyllä siinä aina tuntee vastuunsa rahan käytöstä.

Siirtyessäni pieneen kasvuyritykseen auttamaan sen kasvussa rahan merkitys tuli luonnollisesti konkreettisemmaksi. On huomattavasti helpompi ymmärtää, että ei firma maksa palkkaa vaan asiakas. Ylipäätään syy-seuraus-suhteen käsittäminen on helpompaa. 5000 euron laittaminen toiminnan kehittämiseen voi tarkoittaa, että Leevi painaa reilu viikon duunia. Leeviltä kysyttäessä hän luultavasti haluaa, että hänen viikon työpanos sijoitetaan siten, että liiketoiminta kehittyy, kasvaa ja Leevi saa jatkossakin palkkansa.

Isona herättäjänä itselleni toimi tunnettu liiketoiminnan kehittäjä, joka sparrasi yritystämme liikeideamme eteenpäinviennissä. Hän kyseli ja kuunteli – oli myös kiinnostunut siitä, mitä olimme aikaisemmin tehneet. Kuunneltuaan osaamistamme ja kokemustamme hän sanoi ”niin, mutta ette ole koskaan olleet vastuussa rahan tekemisestä”.

Tämän lauseen sisältö aukesi minulle syvällisemmin vasta hieman myöhemmin. Niin, kyllä rahan käsittely on erilaista riippuen siitä oletko tekemässä rahaa vain käyttämässä investointina annettua rahaa.

Tämän asian parissa painiskelin ollessani vuorostani tukemassa ja opastamassa Tampereen Demolan projektitiimejä heidän mid pitchissa. Kolmekymmentä projektitiimiä esitteli ideoitaan.  Mielenkiintoisia ja upeita ideoita juoksutettiin esiin 3 minuutin pätkissä.  Oli älyvaatteita, älykäsineitä, matkailun markkinointiin liittyviä pelillisiä palveluita ja paljon upeita esityksiä.

Mukaansatempaavan innostuksen lomassa yritin aina haastaa tiimejä – miten idea muovautuu innovaatioksi? Kuka tuosta on valmis maksamaan ja minkä verran? Minkä verran olisit itse valmis maksamaan palvelusta?

Rahan tekemisen vaikeus himmensi opiskelijatiimien jäsenten silmien loisteen  toivottavasti ei kuitenkaan sammuttanut sitä. Liiketoimintamallin yhdistäminen ideaan tuntui haastavalta.  Oli kuitenkin hieno nähdä, kuinka nopeasti nuoret toivot oivalsivat asian haastamisen ja muutaman yksinkertaisen kysymyksen jälkeen.  Urheilijan älyvaatteen sensoreita ja teknologiaa käytiin läpi mahtavalla innokkuudella, mutta asiakkaalle tuotettavan lisäarvon ja liiketoimintamallin ymmärtäminen edellytti perusasioiden avaamista – kuka tai ketkä ovat asiakkaita? Mikä on se arvo, josta asiakas on valmis maksamaan? Itse laitteesta vai laitteen tuomasta tiedosta? Vai laitteen tuottaman tiedon jalostetusta muodosta? Mitkä asiat luovat arvoa ja kuka niistä on valmis maksamaan?

Paljon kysymyksiä. Innovointiin, palveluiden kehittämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen on olemassa paljon hyviä teorioita ja malleja.  Palvelumuotoilu on kehittynyt viime vuosina selkeäksi metodologiaksi, jonka ymmärtäminen auttaa luomaan parempia ja liiketaloudellisesti houkuttelevampia palveluita. Jopa mekaaninen metodien seuraaminenkin auttaa eteenpäin parempaan lopputulokseen. Yksinkertaisimmillaan voisi ainakin kysyä kuka tietää, mitä ominaisuuksia tuotteella tai palvelulla halutaan olevan? Paljonko olisit itse valmis maksamaan palvelusta?

Monista hienoista pitcheistä jäi erityisesti mieleen sääsovellus. Kymmenet palvelut tarjoavat oheistuotteena säätä. Lisänä on lukuisat erilliset sääsovellukset. Best weather in the world lähti konkretisoimaan käyttäjän ongelmaa ja uusien auringonpilkkujen määrää tai kuun asentoa tarjoavien toiminnallisuuksien sijaan keskityttiin kertomaan helposti ja nopeasti kuinka lämmin päivä on ja tuleeko päivän aikana vettä. Toiminnallisuuksia karsimalla pystyttiin parantamaan juuri sitä lisäarvoa, mitä itse sääsovellukselta haen. Hienoa, että osataan ja uskalletaan yksikertaistaa ja tietyllä tavalla luodaan käänteisesti minimum viable product.

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggers like this: