Miksi digitalisoituminen on vaikeaa?

Anne Nahkalan kirjoitus Pistääkö digitaalisuus organisaatiosi uusiksi? jäi muhimaan mieleeni ja digitalisaation vaatiman muutoksen nopeus ja laajuus sai pohtimaan sen vaikutusta järjestötoimintaan.

Olen seurannut läheltä perinteikkään organisaation siirtymistä kohti sähköistä maailmaa. Tässä ei ole kyse digitalisoitumisesta vaan palveluiden siirtämisestä sähköisiksi – jäsenen käyttöliittymästä ja palvelun tuottamisen takana olevasta prosessista. Jo tähän liittyvät muutokset ovat suuri haaste. Miten sitten herättää organisaatio huomaamaan, että perinteiset järjestömaailman mallit muuttuvat huimaa vauhtia. Demokratia saa uusia piirteitä – kuka jaksaa odottaa raskaita ja hidassoutuisia valintatilaisuuksia 2, 3 tai 4 vuoden välein, kun ihmiset ovat jo tottunet erilaisiin yhteisöhankkeisiin jotka toimivat reaaliaikaisesti verkossa. Miksi asioiden valmistelu ja päätökset tapahtuvat harvojen ja valittujen henkilöiden toimesta ennalta määritettyinä aikoina suljetuissa tiloissa, kun yritykset ja viranomaisetkin keräävät ajatuksia verkossa ja osallistava massoja niiden työstämiseen.

Ajatus muutoksen nopeudesta on huimaava. Mikä asiasta tekee vaikean? Miten muutokseen voi varautua, miten sen voi ratkaista? Muutoksen esteet ovat yhtenevät kaiken muutoksen kanssa. Keinotkin muutoksen tekemiseksi ovat pitkälti samoja kuin ennenkin – tosin osaamisen kehittämisen rooli muutoksessa kasvaa mielestäni entisestään. Löytyykö tähän joku viisasten kivi?

Asiakasymmärryksen kasvattaminen palvelumuotoilun metodein, ketterän kehityksen menetelmät jne. – nämä ovat apuvälineitä tekemiseen. Itse digitalisoinnin muutoksen haasteena näen sen ”hallitsemattomuuden”, joka juontaa yhteiskunnan muutoksesta ja yksilöllisyyden kasvusta. Hallitsemattomuuden tunnetta lisää teknologian mahdollistama muutoksen nopeus.

Kuten jo arvasin, ei tähän ole yksittäistä ratkaisua, mutta takerrun tuohon nopeaan ja jatkuvaan muutokseen. Ehkä kehityksessä tulisi panostaa erityisesti organisaation ”kimmoisuuden”  (resilience) kasvattamiseen. Parannetaan organisaation kykyä sietää ja ottaa vastaan jatkuva muutos. Ihmiset ovat avoimempia muutokselle, tuovat ideansa ja asiakaskokemuksensa rohkeammin esiin, kun eivät pelkää sen tuomaa muutosta – hyväksytään eläminen ei-valmiin kanssa, ei käytetä energiaa todentamattomien toimintojen viimeistelyyn vaan tuodaan uusia asioita käyttäjien todennettaviksi mahdollisimman matalan kynnyksen yli. Siinäkö se?

😉

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggers like this: